Nimeltään Kekkonen

Raija Orasen historiallisen romaanin päähenkilö on Suomen pitkäaikaisin presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Oranen on itse kainuulainen, ja kenties ainakin osittain sen vuoksi kainuulaiseksi mielletyn Kekkosen karismaattinen hahmo on hänelle läheinen. Kekkos-romaani jatkuu lähes saumattomasti siitä mihin Orasen edellinen, Mannerheimia käsitellyt romaani päättyi. Samalla se on - ainakin tällä erää - viimeisin osa sitä Suomen historian romaanijatkumoa, joka alkoi Maan aamu -sarjasta. Kekkosesta piirtyy tuttu ja samalla uudenlainen kuva: hän on karismaattinen, vallanhimoinen, vahvatahtoinen, nopeaälyinen, huumorintajuinen, äkkipikainen ja samalla herkkä, myös suuri naistenmies. Romaani alkaa vuodesta 1940, jolloin Suomi oli talvisodassa menettänyt Karjalan ja suuren osan maa-alueestaan. Rauhansopimuksen valtuuspaperin allekirjoittanut presidentti Kallio kuolee dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla. Hänen lähellään seisoo terhakkaana nuorehko miltei kalju pitkä mies, joka saa ensimmäisen kosketuksen valtaan. Varsin pian alkaa uusi sota, ja Kekkonen joutuu kokemaan konkreettisesti, mitä valta merkitsee silloin kun maa on vaarassa joutua kokonaan vieraan vallan alle.Mutta Kekkonen oli myös naistenmies. Hänen ja Sylvi Uinon rakkaus syttyi Etsivä Keskuspoliisin toimistossa ja johti avioliittoon ja kaksospoikien syntymään. Koko elämän Sylvi pysyi miehensä rinnalla tämän neuvonantajana ja uskollisena kumppanina. Mutta Kekkonen, viriili ja levoton komea naistenmies seikkaili muuallakin. Poliittisen vallan kasvun myötä lisääntyivät naisseikkailut, joista yhdestä muodostui tärkeä, niin henkilökohtaisesti kuin poliittisestikin. Se ei jäänyt pelkäksi seikkailuksi, vaan syventyi todelliseksi rakkaussuhteeksi. Nimeltään Kekkonen kertoo nimihenkilön poliittisesta kehityksestä ja valottaa samalla hänen henkilökohtaista elämäänsä, sen herkkiä ja salaisia puolia. Romaani on yhden miehen kehitystarina mutta samalla sen suurena teemana on Suomen kasvaminen itsenäiseksi valtioksi ja Suomen ja Neuvostoliiton suhteen kehitys. Raija Oranen on tutkinut tarkasti taustoja ja kertoo monille tutuista asioista uusia tulkintoja tehden, kuitenkin tarkasti historian kulkua seuraten. Kekkosen henkilöstä muodostuu vahva keskushahmo, jonka karisma ja huumori tulevat hauskasti valotetuiksi. Eikä Raija Oranen olisi Raija Oranen, ellei mukana olisi hulvattomasti luonnehdittuja juhlia, herkullisia ruokia ja hersyvää, hyväntuulista kerrontaa.