Argon lastu

Eletään vuotta 1949. Tanskassa asuva islantilainen Valdimar Haraldsson kutsutaan rahtilaivamatkalle Mustallemerelle. Valdimar on tiedemies, jonka mukaan ihmisten hyvinvointi ja terveys riippuu kalasta. Hän on näkevinään todisteita asiasta kaikkialla ja uskoo jopa Rooman valtakunnan tuhon johtuneen siitä, etteivät ihmiset syöneet tarpeeksi kalaa. Valdimarin vastapoolina laivassa on Keneifur-niminen perämies, koko ikänsä meriä seilannut leppoisa tarinaniskijä. Tämä kaivaa joka ilta taskustaan puunkappaleen, kuuntelee sitä hetken ja alkaa kertoa tarinoita. Puunpala on kappale Argo-laivan keulakuvaa ja sillä on suunnaton vaikutus potenssiin. Valdimar varastaa puunpalan ja palaa kotiin Tanskaan kesken matkan. Samalla Keneifurin hahmo muuttuu yhä myyttisemmäksi ja hänestä tulee mies, joka pystyy muuttumaan linnuksi. Sjón sekoittaa eri tyylilajeja, mutta pitää tarinan tiiviinä kokonaisuutena. Hän ujuttaa vanhakantaisen kielen sekaan yllättäviä yksityiskohtia, jotka tuovat tekstiin huumoria ja ironiaa. Tarinasta löytyy myös viitteitä muinaisen Kreikan myytteihin ja jumaliin, onhan romaani alunperin kirjoitettu osasi sarjaa, jossa tunnetut kirjailijat esittävät moderneja tulkintojaan antiikin mytologiasta. Sjón (1962) on Islannin merkittävimpiä nykykirjailijoita, jonka juuret ovat punkissa ja surrealistisessa runoudessa. Hän kirjoittaa romaaneja, runoja, tarinoita lapsille sekä laulunsanoituksia poptähti Björkille. Hän on ollut Oscar-ehdokkaana vuonna 2001 Lars Von Trierin elokuvaan Dancer in the Dark kirjoittamastaan libretosta ja voittanut Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon vuonna 2005 teoksellaan Skugga-Baldur.